/ Kirjailijat / Veijo-Meri

Veijo Meri

Veijo Meri (1928-2015) syntyi Viipurissa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Hämeenlinnan lyseosta 1948, opiskeli historiaa yliopistossa, toimi Otavan kustannusvirkailijana vuosina 1957−59 ja jäi sitten vapaaksi kirjailijaksi.

Meri on toiminut taiteilijaprofessorina vuosina 1975–80. Hänet on promovoitu Oulussa filosofian kunniatohtoriksi 1989. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi hänet vihittiin 18.5.1990. Tasavallan presidentti nimitti Veijo Meren akateemikoksi 13. helmikuuta 1998.

Veijo Meri on oman sukupolvensa tunnetuimpia kirjailijoita ja modernin suomalaisen proosan kansainvälisesti maineikkaimpia edustajia. Hän on tullut tunnetuksi sota-aiheiden kuvaajana sodan mielettömien tilanteiden vangitsijana. Ensisijaista hänen teoksissaan on kuitenkin ihmiskuvaus, jolle sota luo vain poikkeukselliset olosuhteet.

Meri on, ehkä selvimmin kuin kukaan muu suomalaiskirjailija, noudattanut omaa linjaansa ja aloittanut tyylin ja rakenteen uudistuksen, joka on vienyt hänet kauaksi perinteisen suomalaisen proosan valtavirrasta. Hänen tuotantonsa on laaja ja käsittää romaanien lisäksi myös novelleja, kuunnelmia, runoja, esseitä ja tutkielmia.Veijo Meren teoksia on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle.

Meri on myös suomentanut useita maailmankirjallisuuden merkkiteoksia mm. Villonin Testamentin, Strindbergin Mestari Olavin ja Shakespearen Hamletin.

Koko tuotanto

Ettei maa viheriöisi, novelleja, 1954, uusi laitos 1989
Manillaköysi, romaani 1957
Irralliset, romaani, 1959
Vuoden 1918 tapahtumat, romaani, 1960
Sujut, romaani, 1961
Tilanteita, novelleja, 1962
Manillaköysi ja kahdeksan novellia sodasta ja sotilaselämästä, kokoomateos, 1962
Peiliin piirretty nainen, romaani, 1963, Parasta kotimaista -sarjassa 1988
Stipendiaatti, novelli, 1963
Tukikohta, romaani, 1964
Novellit, 1965
Everstin autonkuljettaja, romaani, 1966
Veijo Meren sotaromaanit 1−2, 1966
Yhden yön tarinat, romaani, 1967
Kaksitoista artikkelia, esseitä, 1967
Suku, romaani, 1968, uusi laitos 1998
Veijo Meren romaanit 1, 1968
Sata metriä korkeat kirjaimet, novelleja, 1969
Valitut teokset, 1969
Kersantin poika, romaani, 1971
Morsiamen sisar ja muita novelleja, 1972
Leiri, novelleja, 1972
Aleksis Stenvallin elämä, tutkielma, 1973
Kuviteltu kuolema, esseitä, 1974
Keskeiset teokset 1−4, 1975
Mielen lähtölaskenta, runoja, 1976
Toinen sydän, runoja, 1978
Goethen tammi, esseitä, 1978
Valitut novellit, novellikokoelma, 1979
Jääkiekkoilijan kesä, romaani, 1980
Ylimpänä pieni höyhen, runoja, 1980
Tuusulan rantatie, tutkielma, 1981
Sanojen synty, etymologinen sanakirja, 1982
Elon saarel tääl, Aleksis Kiven taustoja, 1984
Novellit, 1985
Runoilijan kuolema, runoelma, 1985
Julma prinsessa ja kosijat, esseet 1961−1986, 1986
Yhdessä ja yksin, kootut runot, 1986
Kevät kuin aamu, runoja, 1987
C. G. Mannerheim − Suomen Marsalkka, 1988
Tätä mieltä, esseitä ja monologeja, 1989
Lasiankeriaat, runoja, 1990
Kun, runoja, 1991
Amleth ja muita Hamleteja, esseitä, 1992
Maassa taivaan saranat − Suomalaisten historia vuoteen 1814, 1993
Huonot tiet, hyvät hevoset − Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870, 1994
Ei tule vaivatta vapaus − Suomi 1870−1920, 1995
Suurta olla pieni kansa − Itsenäinen Suomi 1920−1940, 1996
Pohjantähden alla, kirjoituksia Suomen historiasta, 1999

Muu tuotanto

Suomen paras näyttelijä, kuunnelma, 1964
Vapaa iltapäivä, tv-draama, 1965
Sotamies Jokisen vihkiloma, näytelmä, 1965
Taksikuski, kuunnelma, 1967
Uhkapeli, näytelmä, 1968
Maaottelussa, kuunnelma, 1969
Kaupungin valtaus, tv-draama, 1969
Näytelmiä, näytelmiä, 1970
Nuorempi veli, näytelmä, 1970
Hyvää yötä, tohtori Bergbom, kuunnelma, 1973
Aleksis Kivi, näytelmä, 1974
Kaksi komediaa: Sano Oili vaan, Syksy 1939, kaksi näytelmää, 1978
Veitsi, libretto Paavo Heinisen säveltämään Veitsi-oopperaan (Runoelman Runoilijan kuolema pohjalta), kantaesitys 3.7.1989 Savonlinnan oopperajuhlilla.
Rintala, Vääpeli Sadon tapaus Meren kirjoittamana kuunnelmana 12.2.90, uusinta vuodelta 1973.
Olavi Paavolainen, dokumenttikuunnelma, 1990

Kirjoittanut osuuden Suurmiehen luonne teokseen Mannerheim

Sotilas ja ihminen, Yliopistopaino, 1992

Käännökset

Manillaköysi:

Manillarepet, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur/Tukholma 1962, käänt. Bertel Kihlman
Manillarepet, ruotsi, Söderström/Hki 1990 − Natur och kultur/Tukholma 1991, käänt. Thomas Warburton
Manillarepet, norja, Cappelen 1962, käänt. Paul Wollebaek
Manilarebet, tanska, Fremad 1963, käänt. Anja ja Gunner Gersov
Une histoire de corde, ranska, Les Editions du Temps 1962, käänt. Claude Sylvian ja Mirja Bolgar
Manilakötél, unkari, Európa Kiadó 1964, käänt. Gombár Endre
Das Manillaseil, saksa, Hanser 1964, käänt. Anselm Hollo
Das Manillaseil, saksa, Reclam Universal-Bibliothek 1969, käänt. Anselm Hollo
Das Manilaseil, saksa, Volk und Welt 1976
Das Manilaseil, saksa, Klett-Cotta 1986, käänt. Horst Bernhardt
Een kwestie van touw, hollanti, J.M. Meulenhoff 1964, käänt. Jean a. Schalekamp
Una historia de cuerda, espanja, Seix y Barral 1964, käänt. Rosalia Brizuela
La cuerda, espanja, Endymion 1995, käänt. Jesus Pardo
Manil'skij kanal, venäjä, Mol. gvardija 1965, käänt. V. Bogatsev
Manillaköis, viro, Loomingu raamatukogu 1966, käänt. Harald Lepik
Historia sznura z manili, puola, Wydawn Pozn. 1967, käänt. Cecylia Lewandowska
The Manila Rope, englanti, Knopf/New York 1967, käänt. John McGahern ja Annikki Laaksi
Vaze ot manila, bulgaria, Nar. kultura 1969, käänt. Elena Nikolova
Manilsky provaz, tsekki, Nase vojsko 1970, käänt. Jan Petr Velkoborsky
Virves ritulis, latvia, Liesma 1970, käänt. Janis Zigurs
Manillareipid, islanti, Almenna bokafelagid 1973, käänt. Magnus Jochumsson ja Stefan Mar Ingolfsson
Funia, romania, 1974, käänt. De Dorin Oancea
Hablu manilla, arabia, Al-maklabahl-asriyah 1982, käänt. Sahban Mroueh
Uze od manile, serbokroatti, Svjetlost 1978, käänt. Osman Djikic
To skoini, kreikka, Meydoysa 1987
hepreankielinen käännös, 2001, käänt. Rami Saari

Irralliset:

Rötter i vinden, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur/Tukholma 1961, käänt. Liv Enckell
Korzenie na wietrze, puola, Wydawn Poz. 1968, käänt Maria Olszanska
Blade for blaesten, tanska, Fremad 1968, käänt. Kjeld Elfelt

Vuoden 1918 tapahtumat:

- Det hände 1918 och sex noveller, ruotsi, Söderström/H:ki − Natur och kultur/Tukholma 1968,

käänt. Bertel Kihlman

Ta gegonot a tou 1918, kreikka, Almpatros 1982, käänt. Demosthenes Kourtobik

Sujut:

Lika mot lika, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur/Tukholma 1963, käänt. Bertel Kihlman
Kvitt, ruotsi, Söderström 1993, käänt. Thomas Warburton
Lige for lige (Sujut), Fremad 1964, käänt. Anja ja Gunner Gersov
De kuil, hollanti, J.M. Meulenhoff 1966, käänt. L.E. Pihlajamaa-Glimmerveen
Der Wortbruch, saksa, Volk und Welt 1969, käänt. Richard Semrau
Kvity, venäjä, Hudozestvennaja literatura 1980, käänt. V. Bogacev
L' été du déserteur, ranska, Actes Sud 1985, käänt. Lucie Albertini ja Mirja Bolgar
Quitt, saksa, Klett-Cotta 1988, käänt. Richard Semrau

Peiliin piirretty nainen:

Kvinna i spegeln, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur/Tukholma 1964, käänt. Bertel Kihlman
Kvinde i spejlet, tanska, Fremad 1965, käänt. Gunner Gersov
Die Frau auf dem Spiegel, saksa, Hanser 1967, käänt. Carl-August von Willebrand
Tükörbe rajzolt nõ, unkari, Európa Könyvkiadó 1968, käänt. Gombár Endre
Die Frau auf dem Spiegel, saksa/Itävalta, Volksbuchverlag 1969, käänt. Carl-August von Willebrand
Kobieta na zwierciadle narysowana, puola, Wydawnictwo Poznanskie 1975, käänt. Cecylia Lewandowska
Zena v zrkadle, slovakki, Slovensky Spisovatel 1980, käänt. Milan Zitny

Everstin autonkuljettaja:

Överstens chaufför, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur/Tukholma 1967, käänt. Bertel Kihlman
Sofer gospodina pokovnika, venäjä, Hudozestvennaja Literatur 1976
Käännetty viroksi, Eesti Raamat 1978, julkaistu kolmen novellin yhteisniteessä

Yhden yön tarinat:

En natt, ruotsi, Söderström/Hki − Natur och kultur 1968, käänt. Bertel Kihlman
En nats eventyr, tanska, Fremad 1969, käänt. Kjeld Elfelt
En natt, norja, Cappelen 1971, käänt. Leiv Frodesen
Opowiesci jednej nocy, puola, Wydawnictwo Poznanskie 1983, käänt. Romuald Wawrzyniak

Suku:

Släkten, ruotsi, Södertröm/HKi − Natur och kultur/Tukholma 1969, käänt. Bertel Kihlman
Suguvõsa, viro, Loomingu raamatukogu 1969, käänt. Harald Lepik

Sata meriä korkeat kirjaimet:

Hundra meter höga bokstäver (Sata metriä korkeat kirjaimet) Söderström/Hki − Wahlström & Widstrand/Tukholma 1970, käänt. Bertel Kihlman
Saja meetri kõrgused tähed, viro, Eesti Raamat 1978, ilmestynyt kokoelmassa, jonka käänt. Tiiu Kokla, Harald Lepik, Endel Mallene

Kersantin poika:

Sergeantens pojke (Kersantin poika), Söderström/Hki − Wahlström & Widstrand/Tukholma 1971, käänt. Bertel Kihlman
Sersjantes sønn, norja, Cappelen 1973, käänt. Odd Bang-Hanser
Das Garnisonsstädtchen, saksa, Volk und Welt 1975, käänt. Alfred Ottoö Schwede

Aleksis Stenvallin elämä:

Han som blev Aleksis Kivi , ruotsi, Söderström & Co, Ekenäs 1979, käänt. Marita ja J. O. Tallqvist
Aleksis Stenvalli elu, viro, Loomingu/Perioodika 1975, käänt. Endel Mallene

Sotamies Jokisen vihkiloma:

Meninge Jokinens vigselpermission, ruotsi, julkaistu antologiassa Dramat − en spegel, 1983
Private Jokinen´s Marriage Leave, englanti, Twayne publishers/New York 1973

C. G. Mannerheim – Suomen Marsalkka:

C.G. Mannerheim. Marsalken av Finland, Söderströms/Natur & Kultur 1989, käänt. Ulla Ruusulehto

Rinnat:

Brystene, norja, Finland forteller − antologiassa, Den norske Bokklubben 1982, käänt. Eeva-Liisa Jor

Muita novellikokoelmia:

Der Töter und andere Erzählungen, saksa, Suhrkamp 1967, käänt. Manfred Peter Hein
Lovec lebek, tsekki, Odeon 1970, käänt. Jan Petr Velkoborsky
Die Erzählungen, saksa, Otava/Klett-Cotta 1981 − Trajekt 5, käänt. Manfred Peter Hein
Erzählungen, saksa, Volk und Welt 1984, käänt. Regine Pirschel ja Peter Uhlmann
Verhalen, hollanti, Tabula 1983, käänt. Dolf Coppes
Les boites de clous, 2-osainen valikoima novelleja, ranska, La Tuilerie Tropicale, Paris, 1989, käänt. Mirja Bolgar ja Lucie Albertini

Yllämainittujen teosten lisäksi Veijo Meren tuotantoa on julkaistu kokoelmissa ja antologioissa useissa eri maissa.